FIJulkilausuma

Tiedote niin sanotusta ”15. heinäkuun vallankaappausyrityksestä”

Megafoni, jonka ääni muuttuu pienen sillan ylle laskeutuvaksi verhoksi

Niin sanotulla ”15. heinäkuun” vallankaappausyrityksellä perustellaan Turkissa koko hallintojärjestelmän mullistamista ja satojen tuhansien ihmisten vainoa.

Turkissa yritettiin 15. heinäkuuta 2016 sotilasvallankaappausta hallitusta vastaan, mutta yritys epäonnistui. Kauhistuttavissa tapahtumissa kuoli satoja ihmisiä ja tuhansia loukkaantui. Heti vallankaappausyrityksen jälkeen, 20. heinäkuuta, Turkin hallitus julisti hätätilan ja aloitti sen turvin sortotoimien aallon, joka kohdistui väitettyjen vallankaappauksen suunnittelijoiden lisäksi kaikkiin, joita pidettiin hallinnon arvostelijoina. Maan poliittinen kenttä muuttui täysin. Samalla kun tiedotusvälineisiin ja satoihin tuhansiin toisinajattelijoihin kohdistui laajoja tukahduttamistoimia, presidentti Erdoğan vahvisti valtaansa entisestään kiistanalaisella kansanäänestyksellä vuonna 2017, ja parlamentaarinen demokratia vaihtui yhden miehen valtaan. Uutta presidenttijärjestelmää pidettiin askeleena taaksepäin oikeusvaltiosta, ja se syvensi huolta ihmisoikeuksista.

Vallankaappausyritys on Turkin historian merkittävä käännekohta, mutta sitä ei ole vieläkään tutkittu perusteellisesti. Hallituksen version kyseenalaistaminen on vienyt monet vankilaan. Julkisuuteen vuotaneet yksityiskohdat ovat lisänneet epäilyjä hallituksen kertomuksesta ja heikentäneet sen uskottavuutta. Kertomus, toisinajattelijoihin kohdistuvat laajat tukahduttamistoimet ja Erdoğanin vallan keskittäminen ovat saaneet kovaa arvostelua lähes kaikkialta demokraattisesta maailmasta. Euroopan parlamentin entinen jäsen, tunnettu poliitikko Andrew Duff kuvasi tapahtunutta ”nopeaksi ja armottomaksi niin sanotuksi vallankaappaukseksi”. Advocates of Silenced Turkey (AST) -järjestön raportti antaa yleiskuvan ”niin sanotun vallankaappauksen” kiistanalaisista ja hämäristä kohdista sekä ihmisoikeusongelmista, joita toisinajattelijoihin vallankaappausyrityksen jälkeen kohdistuneet ja yhä jatkuvat tukahduttamistoimet ovat aiheuttaneet.

Raportin keskeisiä havaintoja:

  • Vallankaappaus ilman toimintasuunnitelmaa:Jokaisella vallankaappauksella on toimintasuunnitelma. 15. heinäkuuta tehdystä vallankaappausyrityksestä ei kuitenkaan ole tähän mennessä esitetty yhtään virallista asiakirjaa eikä luetteloa Yurtta Sulh -neuvoston jäsenistä, vaikka neuvoston väitetään johtaneen vallankaappausta.

  • ”Jumalan lahja”:Heti vallankaappausyrityksen jälkeen Erdoğan kutsui tapahtunutta ”Jumalan lahjaksi” ja antoi näin ymmärtää saaneensa vihdoin tilaisuuden toisinajattelijoihin kohdistuvaan puhdistukseen.

  • Askel askeleelta presidenttivaltaan:Alle vuodessa järjestettiin kansanäänestys perustuslain muuttamisesta, ja uusi turkkilaistyyppinen presidenttijärjestelmä otettiin käyttöön. Sen jälkeen Erdoğanista tuli ennenaikaisissa vaaleissa uuden hallinnon ensimmäinen presidentti.

  • Asevoimat varoittivat tiedustelupalvelua vallankaappauksesta:Turkin asevoimien (TSK) majuri Osman Karacan meni 15. heinäkuuta klo 14.20 kansallisen tiedustelupalvelun (MİT) päämajaan ilmoittamaan suunnitteilla olevasta vallankaappauksesta. Silti vallankaappauksen estämiseksi tai kukistamiseksi ei ryhdytty mihinkään todellisiin toimiin ennen kello 22:ta.

  • Tiedustelupalvelun ja yleisesikunnan päälliköt yhä viroissaan:Tietojen mukaan tiedustelupalvelu MİT:n päällikkö Hakan Fidan, yleisesikunnan päällikkö Hulusi Akar ja yleisesikunnan varapäällikkö Yaşar Güler pitivät klo 14.20 saadun ilmoituksen jälkeen useita kokouksia mutta kertoivat asiasta presidentti Erdoğanille vasta klo 19.00. Silti kaikki kolme saivat pitää virkansa.

  • Erdoğanin ristiriitaiset lausunnot vallankaappauksen ajankohdasta:Erdoğan kertoi kotimaisille ja kansainvälisille tiedotusvälineille eri kellonaikoja sille, milloin hän sai tiedon suunnitellusta vallankaappauksesta.

  • ”Kontrolloitu vallankaappaus”: Turkin pääoppositiopuolue, Tasavaltalainen kansanpuolue (CHP), kuvasi 15. heinäkuuta tapahtunutta ”kontrolloiduksi vallankaappaukseksi”.

  • Pakokoneet valmiina:Myöhemmin selvisi, että Erdoğania varten oli sinä yönä pidetty valmiina neljä lentokonetta neljässä eri paikassa. Tämä viittaa siihen, että Erdoğan saattoi tietää suunnitellusta vallankaappausyrityksestä etukäteen.

  • Salainen tapaaminen päivää ennen vallankaappausta:On paljastunut, että yleisesikunnan päällikkö Akar ja tiedustelupalvelu MİT:n päällikkö Fidan tapasivat päivää ennen vallankaappausta kahden kesken luottamuksellisesti neljän tunnin ajan.

  • ”Käskyn lähteä vahvistamaan yleisesikuntaa sain Zekai Aksakallılta”:Eversti Fırat Akkuş kertoi tämän oikeudenkäynnissä, mikä herätti kysymyksiä erikoisjoukkojen komentajan Zekai Aksakallın roolista vallankaappauksessa.

  • Erdoğan esti tutkinnan:Turkin suuren kansalliskokouksen (TBMM) 15. heinäkuuta tapahtumia selvittävä tutkintavaliokunta halusi kuulla yleisesikunnan päällikkö Hulusi Akaria ja tiedustelupalvelun päällikkö Hakan Fidania. Presidentti Erdoğan ei kuitenkaan päästänyt kumpaakaan valiokunnan kuultavaksi.

  • ”Antakaa kansainvälisen komission tutkia vallankaappaus, niin hyväksymme sen havainnot”:Turkin hallitus ei ole hyväksynyt ehdotusta, jonka esitti vallankaappausyrityksen johtamisesta syytetty Fethullah Gülen.

  • 15. heinäkuuta koskevaan viralliseen pöytäkirjaan kirjattiin tapahtumia, joita ei ollut vielä sattunut – miten se oli mahdollista?Selvisi, että silloisen perustuslaillista järjestystä vastaan tehdyistä rikoksista vastaavan apulaispääsyyttäjän Serdar Coşkunin laatimaan 15. heinäkuuta koskevaan pöytäkirjaan oli kirjattu vasta myöhemmin sattuneita tapahtumia ikään kuin ne olisivat tapahtuneet jo kirjaushetkellä.

  • Puhdistuslistat laadittiin etukäteen:Serdar Coşkun myönsi, että ensimmäiset pidätykset 16. heinäkuuta tehtiin tämän pöytäkirjan perusteella. Silti samana päivänä pidätettiin 3 000 tuomaria ja syyttäjää syytettyinä osallisuudesta vallankaappaukseen, vaikka väitteille ei ollut minkäänlaista näyttöä.

  • ”Projekti, josta en pitänyt, oli 15. heinäkuuta”:Kun joukko toimittajia kysyi silloiselta pääministeriltä Binali Yıldırımilta, oliko jokin projekti tuntunut hänestä liian vaativalta, hän vastasi sarkastisesti: ”No, 15. heinäkuuta oli projekti, josta en pitänyt lainkaan.”

Together Platformina kehotamme

  • kansainvälisiä järjestöjä perustamaan riippumattoman komission tutkimaan ja selvittämään Turkin pahamaineisen 15. heinäkuuta tehdyn vallankaappausyrityksen,

  • kansainvälisiä elimiä tarkastelemaan poliittisin perustein nostettuja vallankaappaussyytteitä, jotta loppuisivat puhdistukset ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset, jotka koskettavat miljoonia viattomia ihmisiä ja joita perustellaan tällä kiistanalaisella vallankaappausyrityksellä,

  • Turkin hallitusta lopettamaan mielivaltaiset pidätykset, selvittämään pakotettujen katoamisten tekijät ja saattamaan heidät oikeuden eteen, palauttamaan laittomasti erotetut julkisen sektorin työntekijät virkoihinsa ja turvaamaan oikeusvaltion Turkissa.

Tämä sivu on saatavilla kielillä

Kaikki: Uutiset